YMPÄRISTÖLIIKKEEN YLEISOHJELMA

Valtiollisessa toiminnassa toteutettavat tavoitteet

Ympäristöliike pyrkii puolueena muutokseen yhteiskunnassamme. Tavoitteena on siirtyminen hiilineutraaliin, ekologisesti kestävään sekä ihmisarvoa kunnioittavaan yhteiskuntaan. Kiertotalous, vähähiilisyys ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen vievät yhteiskuntaa kestävään suuntaan. Muutoksen vauhdittamiseksi tarvitaan nopeita poliittisia päätöksiä, myös Suomessa. Suomalaisten kulutus ja tuotanto eivät ole tällä hetkellä kestäviä. Ne vaikuttavat kielteisesti hyvinvointiin maapallon laajuisesti, erityisesti Suomen rajojen ulkopuolella, ja palautuvat kielteisinä vaikutuksina takaisin Suomeen.

Kestävä kehitys

On turvattava nykyiselle ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävä kehitys on tuotava kaiken päätöksenteon ja toiminnan keskiöön. Tämä tarkoittaa, että luonnonympäristöä, ihmisen toimintaa ja taloutta tarkastellaan kestävän kehityksen näkökulmasta kaikessa päätöksenteossa ja muussa toiminnassa. Kestävän kehityksen perusehtona on biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn. Kansallisten toimien lisäksi kansainvälinen yhteistyö on hyvin keskeisessä asemassa pyrittäessä ekologiseen kestävyyteen.Elämä ja ympäristöIhminen on nähtävä osana planetaarista ekosysteemiä. Ekosysteemit on nähtävä ihmiselämän mahdollistajina, hyvinvoinnin tuottajina ja kestävän talouden perustana. Maapallon rajallisuuden tiedostaminen ja kunnioittaminen on siten ihmiskunnan hyvinvoinnin edellytys. Hyvä ja terveellinen ympäristö kuuluu kaikille. Yhteiskunnan on mahdollistettava kaikille kansalaisille terveellinen ja luontoarvoiltaan rikas elinympäristö, joka samalla turvaa luonnon monimuotoisuuden sekä lajien elinkyvyn sekä paikallisesti että kansallisesti. On tiedostettava, että myös asutuskeskusten lähellä on monipuolista, luonnontilaista luontoa. Luonnon tarjoamat aineettomat hyödykkeet, kuten virkistysarvot, tulee huomioida maankäytössä. Luontoa käsiteltäessä huomioidaan erityisesti luonto- ja virkistysarvot sekä muut sosiaaliset ja kulttuuriset arvot, jotta turvataan maisemien ja kulttuuriperinnön säilyminen tuleville sukupolville. Arvokkaita kulttuuriympäristöjä suojellaan ja niiden säilyminen otetaan huomioon kaupunkisuunnittelussa.

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen tehokas hillintä sekä muut kestävän kehityksen tavoitteet edellyttävät fossiilisen energian käytön vähentämistä ja hiilinielujen lisäämistä, sekä ihmisen toiminnasta aiheutuvan ympäristökuormituksen ja luonnonvarojen käytön vähenemistä. Vaikka teknologinen kehitys on tässä avuksi, kehittyvien maiden oikeutettu pyrkimys elintason nostamiseen aiheuttaa jatkuvia paineita ylikuluttavien maiden tuotannon ja kulutuksen vähentämiselle. Kytkentä kulutuskeskeiseen elämäntapaan on kyseenalaistettava globaalisti ja sille on mahdollistettava vaihtoehtoja. On pyrittävä kohti arvomaailman muutosta, joka kattaa koko yhteiskuntamme.Valtion on ohjattava taloutta kohti aidosti ekologisia ratkaisuja ja taattava oikeudenmukainen siirtymä tukemalla sekä taloudellisesti että muilla keinoin niitä, joille sopeutuminen aiheuttaa haasteita. Valtion on lopetettava talouskasvun nimissä tapahtuva epäekologinen ja epäeettinen toiminta ja mahdollistettava sellaiset merkityksellisen elämän toteuttamisen tavat, jotka eivät aiheuta vahinkoa luonnolle tai toisille ihmisille.

Osallistumisoikeus

Kansalaisille on taattava nykyistä parempi mahdollisuus osallistua omaa hyvinvointia ja ympäristöä koskevaan päätöksentekoon paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. Poliittisten päätösten valmistelun tulee olla julkista ja kansalaisten osallistumismahdollisuudet on turvattava kaikilla päätöksenteon tasoilla. Päätöksentekoon osallistuvien luottamushenkilöiden ja virkamiesten velvollisuutta kansalaisten kanssa toimimiseen on korostettava. Kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen heidän asuinalueillaan tapahtuvissa peruuttamattomissa muutoksissa ja toisaalta luontokohteiden rauhoittamisessa, tarkoittaa heidän ottamistaan mukaan tosiasialliseen päätöksentekoon, sen sijaan, että heitä vain kuullaan.Irrottautuminen kulutuskeskeisyydestäKestämättömän korkea kulutustaso teollisuusmaissa on merkittävä tekijä ympäristötuhon taustalla. Luonnon ja ympäristön säästäminen edellyttää kulutuskulttuurin merkittävää vähentämistä. Tämä tarkoittaa muutosta kulutuskeskeisessä elämäntavassa sekä talouspoliittisessa ajattelussa. Yhteiskunnan tehtävä on tukea kansalaisia heidän pyrkimyksessään irrottautua kulutuskeskeisestä elämästä – yhteiskunnan on oltava mahdollistaja ekologisessa siirtymisessä. Tätä keskustelua tulee tukea ja etsiä uusia ratkaisuja nykyiseen talouskasvuun nojaavaan aineelliseen hyvinvointiin. Keskustelun on oltava laajaa ja ennakkoluulotonta. Muutos pois kulutusyhteiskunnasta ja talouskasvusta on ainoa tie elinkelpoisen ympäristön säilyttämiseksi.

Eriarvoisuuden poistaminen

Olemme tulleet yhteiskuntana vaiheeseen, jossa materialistinen kulutuskeskeisyys ja jatkuvan kasvun ideologia synnyttää enemmän pahoin- kuin hyvinvointia. Nykyinen kehitys vie meitä kohti kiihtyvää ekokatastrofia. Meillä on kuitenkin kylliksi tietoa ja toimintamalleja sellaisen yhteiskunnan luomiseksi, jossa ihmisten on mahdollista elää hyvää ja merkityksellistä elämää maapallon kantokyvyn rajoissa. Mitä nopeammin teemme tarvittavat muutokset, sitä helpompi meidän on sopeutua väistämättömiin haasteisin, joita käynnissä olevat ekokriisit meille asettavat.Tällä hetkellä yhteiskunnassamme pahoinvointia kokevat sekä työssäkäyvät että syrjäytyneet/syrjäytetyt – toiset liiallisen kiireen, toiset taas merkityksettömyyden kokemuksen vuoksi. Poliittisin toimin on mahdollista vaikuttaa molempiin ongelmiin – niin taloudellisin keinoin kuin mahdollistamalla osallisuuden kokemus kaikille, varallisuudesta ja asemasta riippumatta. Aidosti hyvinvoiva yhteiskunta ei pakota jäseniään pahoinvointia synnyttäviin muotteihin vaan ottaa huomioon ihmisen kokonaisvaltaisesti ja hyötyy kaikenlaisten ihmisten potentiaalista. Hyvinvoivassa yhteiskunnassa kaikki ovat osallisia ja osallisuutta mahdollistetaan aktiivisesti. Ihmisillä on mahdollisuus kokea kuuluvansa valitsemaansa ryhmään yksinäisyyden sijaan.

Työ, terveys ja talous

Onnistuminen kestävän kehityksen politiikassa edellyttää laajapohjaista, monitieteistä, moninäköalaista ja myös ennakkoluulotonta yhteiskunnallista keskustelua kestävästä taloudesta. On pohdittava, millaista edistystä haluamme oikeastaan tavoitella? On irtauduttava talouskasvun ideologiasta ja etsittävä kestävää kehitystä rakentavia keinoja. Politiikan tasolla talouspolitiikan ja kestävän kehityksen on kohdattava toisensa entistä synergisemmin.Työn murrokseen eivät vaikuta ainoastaan talouden ja digitalisaation mukanaan tuomat muutokset. Myös kestävyyskriisi on tehnyt entistä selvemmäksi, että toimintatapojemme pitää muuttua nopeasti. Työn tulevaisuuden kannalta onkin tärkeintä hillitä työn haitallisia ympäristövaikutuksia. Tulevaisuudessa työ jakautuu uudella tavalla. Työn mielekkyys ja laatu ovat hyvinvoinnin kannalta merkittäviä riittävän tulotason ja kohtuullisen työmäärän lisäksi.Jokaisella on oikeus mielekkääseen elämään ja riittävään elintasoon, mutta kenelläkään ei ole oikeutta jatkuvaan haitalliseen ylikulutukseen.Globaali vastuummeKestävän kehityksen edistämiseen tarvitaan meitä kaikkia kaikissa rooleissamme sekä instituutioita, joissa toimimme: yhteisöjä, organisaatioita, yrityksiä ja julkishallintoa.Maapallolle mahtuva tulevaisuus vaatii politiikan muutosta myös Suomessa. YK:n Agenda-2030 asettaa maille sitovia tavoitteita kestävän hyvinvoinnin edistämiseksi. Tutkimusten mukaan Suomi ei kuitenkaan voi saavuttaa näitä tavoitteitaan, koska ekologinen kestävyysvajeemme on niin merkittävä. Muutos voidaan saavuttaa vain politiikalla, joka vähentää luonnonvarojen kulutusta, turvaa luonnon monimuotoisuuden ja kiristää päästötavoitteita.On korkea aika saada kestävän hyvinvoinnin tavoitteet politiikan ytimeen, ohjaamaan päätöksentekoa.

Vaikka murros onkin jo alkanut, ei yhteiskunnan vähähiilisyyttä ja energiajärjestelmien uudistamista voi jättää pelkästään markkinoiden varaan. Valtiolla on edelleen merkittävä rooli hyvinvointivaltion rakenteiden ja talouden muuttamisessa kestäviksi. Bruttokansantuotteen seuraamisen rinnalle tarvitaan ympäristövaikutuksia ja ihmisten hyvinvointia kuvaavia mittareita. Ekososiaalisen sivistyksen ja ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ottaminen yhteiskunnallisen kehityksen tavoitteeksi mahdollistaa meille entistä merkityksellisemmän elämän planeetamme kestokyvyn rajoissa.

Ympäristöliikkeen yleisohjelma on laadittu avoimesti Ympäristöliikkeen kannattajien kesken.
Yleisohjelma on hyväksytty 11/2022