Veera Reinhard 1151

Luonto ja lapset - yhteisen tulevaisuutemme kivijalka

Työssäni lasten kanssa nään joka päivä, mikä suuri tarve heillä on leikeissään olla yhteydessä luontoon. Lasten suurimpia aarteita ovat kivet ja kepit. He kaivavat ja tutkivat erilaista maaperää. He hoitavat innoissaan pikku leppäkerttua tai tutkivat muurahaisten liikkumista. Ympäristöön liittyminen on jäljittelevän lapsen tapa olla, kokea olevansa olemassa. Lapsi elää aisteissaan ja eläytyy ympäröivään maailmaan koko kehollaan. Lapsi haluaa liittyä siihen, mikä on merkityksellistä, elävää. Tämän lapsi huomaa luonnostaan. Leikkipuistot ja pihat, joissa on päällysteenä keinotekoinen pehmeä matto tai asfaltti, estävät lasta kokemasta ja tutkimasta. He tarvitsevat puita, metsää ja rantoja. Mielestäni Helsinkiläisille lapsille kuuluu oikeus kokea luonto ympärillään. Helsingissä tulisi miettiä erityisen tarkkaan, mihin rakennetaan ja mitä.

Elämän merkityksellisyyden vähyyden kokemus on nykyään alati puheenaiheena. Peräänkuulutetaan ihmisiä, jotka pystyvät olemaan innovatiivisia työssään. Mielestäni ihmisen vahvuuden ja ongelmanratkaisukyvyn avaimet löytyvät lapsuudesta. Osallisuus turvallisessa ja mielihyvää tuottavassa yhteisössä on tärkeintä. Työssäni havainnoin lapsia ja suunnittelen toiminnan sen mukaan, mitä juuri he tarvitsevat. Kuuntelen lasten toiveita ja pyrin siihen, että kaikella mitä teemme on mieli. Kun asiat liittyvät toisiinsa, niistä tulee merkityksellisiä. Turvalliset ja pysyvät kiintymyssuhteet ovat itsetunnon perusta. Vanhemmat halutaan työelämään ja lapset päiväkoteihin, silti resursseja ei suunnata varhaiskasvatukseen tarpeeksi. Monissa päiväkodeissa aikuiset vaihtuvat tiuhaan. Työ on vaativaa ja se edellyttää tekijältään pitkäjänteisyyttä. Yhteiskunnassa, jota raha pitkälti pyörittää, varhaiskasvatusalan matala palkka on nuorille selvä viesti siitä, ettei työtä arvosteta. Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma on todella hieno, mutta pystyäkseen toteuttamaan kaiken, mitä siinä luvataan, tarvitsemme koulutettua henkilökuntaa, joka motivoituu sitoutumaan työhönsä. Opiskelupaikkoja ja muuntokoulutusta on lisätty, mutta samaan aikaan kodinhoidontuen kunta-lisä on katkaistu yli 2-vuotiailta, joka lisää hoidontarvetta varhaiskasvatuksessa työvoimapulan aikaan. Lisäämällä yksityistä varhaiskasvatusta pyritään korjaamaan akuuttia tilannetta, vaikka palkka on vielä huonompi kuin kaupungilla.

Helsingin Laajasalossa on paljon tiloja, joita kaupunki pitää tyhjillään tai vähällä käytöllä. Näitä ovat mm. Vuorilahden kurssikeskus ja Villa Vuorio. 1980-luvun lopulla Vartiosaaressa oli nuorille kesätoimintaa ja ilmainen non-stop venekuljetus. Saareen pääsi käyttämään jollia, kajakkeja ja katamaraaneja tai siellä sai pelata ja olla yhdessä. Tilat ovat siellä vieläkin, mutta niitä pidetään todella vähällä käytöllä. Nuorten lisääntyvä väkivaltaisuus on yksi päivän polttavista puheenaiheista, mutta silti heille ei suunnata tarpeeksi resursseja. Kaupunki jättää monet arvokkaat puuhuvilat mätääntymään. Kohtuullisilla vuokrausehdoilla, jotka mahdollistaisivat voiton tekemisen yhdistyksille tai yrityksille, löytyisi varmasti ihmisiä, jotka haluaisivat pitää niitä yllä ja luoda yhteisöllisyyttä ja kulttuuria kaiken ikäisille.

 

Veera Reinhard 1151
Varhaiskasvatuksen opettaja
Helsinki – Laajasalo