Jussi Pakarinen, ehdokas numero 1148

Luonnonmukainen lähimetsä on sydämen asia

Olen luontoa rakastava perheenisä Itä-Helsingistä Vuosaaresta. Olen huolissani asuinalueeni lähiluontoon kohdistuvista uhkista ja tulevaisuuden kehityksestä, jossa ihmisten viihtyvyys ja hyvinvointi uhrataan ylimitoitetulle rakentamiselle. Me vuosaarelaiset omistamme vehreän, kauniin kaupunkimme ja meillä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa siihen, että se säilyy sellaisena.

Olen Ympäristöliikkeen ehdokkaana ja pyrkimässä valtuustoon, koska Helsingin viheralueet ja lähiluonnon monimuotoisuus ovat monilla alueilla uhattuina.

Minut tavoittaa Facebookissa: https://www.facebook.com/pakarinj

ja Twitteristä: https://twitter.com/LuontoJussi

Valtuustossa tulen esittämään ja edistämään ainakin näitä asioita:

 1. Lähiöiden viheralueiden täydennysrakentamissuunnitelmat palautetaan suunnitteluun ja niiden perustelut ja lähtökohdat arvioidaan uudestaan

  • alueiden asukkaat otetaan oikeasti mukaan päätöksentekoon
  • asukasmäärän kasvun tavoitteet asetetaan järkevämmiksi ja maltillisiksi
  • lähiöiden viheralueille ei kaavoiteta, uutta kaavoitusta tehdään ensisijaisesti kaupunkialueen ulkorajoille, pelloille, entisille teollisuusalueille
  • asuntojen hintakehityksen syitä tutkitaan kriittisemmin ja käytännönläheisemmin

 2. Asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseen ohjataan resursseja paljon enemmän

  • Kaupunki on ensisijaisesti siellä asuvien kaupunki

 3. Kaupungin kaikki metsäalueet suojellaan

  • Ei ole tiedossa mitään syytä miksi näin ei voisi olla

 4. Kaikkien viheralueiden monimuotoisuutta edistetään systemaattisesti

  • Metsäalueiden ekologiasta vastaavat biologit, ei metsien hoitajat

 5. Lähiöiden viheralueiden kantokyky huomioidaan kaavasuunnittelussa ja niiden merkitystä asukkaiden viihtyvyydelle painotetaan paljon enemmän kuin nykyisin

  • Lähimetsien pohjakasvillisuuden ekologista tilaa ja kuormitusta seurataan asiantuntijoiden avulla

 6. Vuosaaren Uutelan koillisosaan tehdään uusi luontopolkureitti, sen sijaan, että rakennetaan nykyisten suunnitelmien mukainen uusi autotie

  • Uutelassa ulkoileville rakennetaan parkkipaikka viereisen golf-kentän alueelle
  • Uutelan metsän pohja on nykyisellään liian suurella kulutuksella ja luontopolun avulla tätä kulutusta voidaan ehkäistä

Ei viheralueiden täydennysrakentamiselle ja asukkaat paremmin mukaan päätöstentekoon

Monissa Helsingin kaupunginosissa on käynnistymässä rakennus- ja metsänhoitohankkeita, joilla kaupungin lähiluonnolle ja asukkaiden viihtyvyydelle tullaan aiheuttamaan paljon peruuttamatonta vahinkoa. Helsingin päätöksenteossa, kaavoituksessa ja toimenpiteiden suunnitteluissa on luonnon monimuotoisuuden ja viheralueiden merkitys asukkaille jäänyt toisarvoiseksi. Kaupunki on monin paikoin tehnyt päätöksiä vastoin alueiden asukkaiden enemmistön tahtoa, ja vuorovaikutusraportteihin kerättyjä tietoja on jätetty huomioimatta, kuten Vuosaaressa. 

Tavoitteeni ehdokkaana on, että kaupungin päätösten tekemiseen ja suunnitelmien laatimiseen palautetaan asukkaiden luottamus, ja että niiden lähtökohtina tulee aina olla asukkaiden viihtyvyyden ja luonnon monimuotoisuuden huomioiminen. Mielestäni kaupunkilähiöiden viheralueiden laajuuden ehdoton minimi on niiden alkuperäisen kaavoituksen mukainen laajuus. Kaupunkialueen tulee ennemmin kasvaa ulkorajoiltaan kuin tiivistyä sisältä. Kaikki viheralueiden täydennysrakentamishankkeet tulee palauttaa suunnitteluun, ja niiden perusteluita tulee tarkastella kriittisemmin sekä inhimillisestä että lähiluonnon näkökulmasta. Ensisijaisena tavoitteena pitää olla, että asukkaat otetaan mukaan päätösten tekoon parhaalla mahdollisella tavalla.

Ei siis viheralueiden täydennysrakentamista — täydennetään ennemmin lähiluonnon monimuotoisuutta. Kaupungin lähiöiden viheralueille rakentamisen rajat tulevat ennemmin tai myöhemmin vastaan. Minusta ne tulevat vastaan jo silloin, kun viheralueita on vielä riittävästi jäljellä, ja Vuosaaren osalta näin on jo käynyt.

Vuosaaren asukkaana olen harmikseni seurannut Uutelan luonnontilaisiksi kehittyneiden metsien tuhoamista. Kirjoitin siitä HS mielipiteen:

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007745103.html

Sain kaupungin suunnittelijoilta vastauksen, jossa esitettiin monta virheellistä väittämää. Kirjoitin siihen vastineen ja esitin huoleni asiasta:

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007761919.html

Kaupungilta ei ole tullut vastausta tähän vastineeseeni. Valtuustossa tulen huolehtimaan siitä, että lautakunnissa tehtävät päätökset perustuvat tosiasialliseen todettuun tietoon ja ne ohjaavat kaupungin suunnittelutoimia oikeaan suuntaan ilman tulkinnanvaraisuuksia tai olettamuksia, jotka pahimmillaan voivat johtaa kaupungin työntekijöiden toimesta asukkaiden yhteiselle omaisuudelle aiheutettuun vahinkoon, kuten Uutelassa on käynyt ja Meri-Rastilassa uhkaa käydä.

Paremman muotoinen on monimuotoinen

Kaupunkiluonnon monimuotoisuuden lisääminen

Kaupungin valtuustossa tulen pyrkimään siihen, että kaupunkiluonnon monimuotoisuuteen suhtaudutaan sen vaatimalla tavalla. Päätöksiin ja suunnitelmiin tulee saada kirjattua monitulkintaisten lausahdusten sijaan konkreettisia velvoitteita, jotka edellyttävät asiantuntijoiden avulla selvittämään ja kartoittamaan eliölajiston tilaa ja suunnitelmallisesti sitä parantamaan. Monimuotoiseksi kehittyvän lähiluonnon perusedellytys on, että ihmisen tekemiä hoitotoimenpiteitä vältetään ja luonnontilaiseen kehitykseen ei puututa. Jos hoitotoimenpiteitä jostakin syystä päätetään tehdä, ne täytyy aina perustella tarkasti monimuotoisuuden osalta ja suunnittelijoiden esittää mitä eliölajeja alueella saadaan lisää ja mitkä ovat vaikutukset alueella aiemmin esiintyneisiin lajeihin. Jos em. tarkennettuja vaatimuksia ei saada mukaan viheralueiden suunnitelmiin, on vaarana, että kaupunki ilman parempaa tietoa edelleen aiheuttaa toimillaan vahinkoa arvokkaalle lähiluonnolle, ja sen lajisto yksipuolistuu. 

Monimuotoisuuteen liittyvää asiantuntemusta ja tietoa on nykyään hyvin saatavilla. Kaupunkisuunnittelussa voidaan hyödyntää luonnon ekologiaan perehtyneitä biologeja, luontojärjestöjen tekemiä kartoituksia, kuten Helsy ja Tringa, ja miksei myös asukkaiden tekemiä lajikartoituksia, esim. laji.fi palvelussa. Kyse on vain siitä, halutaanko niitä hyödyntää vai jatketaanko edelleen ajastaan jälkeen jääneillä metsän hoidon menetelmillä, jotka eivät palvele tarkoitustaan. Minusta on jo korkea aika siirtyä kaupungin viheralueiden suunnittelussa ja hoitotoimenpiteissä hyödyntämään moderneja ja tutkittuun tietoon pohjautuvia keinoja, jotta voimme tulevaisuudessa nauttia kaupungissamme monimuotoisesta ja lajistoltaan rikkaasta lähiluonnosta.

29.4.2021 esitin kaupunkiympäristölautakunnalle moitteen liittyen Vuosaaren aluesuunnitelmaan 2020 – 2029 (Alla linkki). Sillä ei valitettavasti ollut vaikutusta lautakunnan päätökseen enkä ole saanut kaupungilta siihen vastausta.

https://docs.google.com/document/d/1ErjsCO1mVtZY_vYm-kMqIMKgfXVyl_A3ipoNhzqsMms/edit#

Hyvinvoiva ihminen tarvitsee hyvinvoivaa luontoa

Kaupunkiluontoa on suojattava liian suurelta kulutukselta

Vuosaaren ulkoilualueisiin Kallahteen ja Uutelaan kohdistuu jo nykyisellään liian suuri kuormitus, kun alueen asukkaiden kulkeminen kuluttaa metsien pohjia, eivätkä ne ehdi uudistua. Kallahdenniemeen on tämän takia jouduttu viime vuonna rakentamaan paljon ihmisten kulkemista ohjaavia aitoja.  Myös tulentekopaikoilla on ruuhkaa, ja useimmiten perheet joutuvat odottamaan vuoroaan. Tämä on seurausta siitä, että kaupungin lautakunnissa ei ole päätöksiä tehdessä ymmärretty, että viheralueiden kantokyky ja ulkoilualueiden resurssit ovat rajallisia. Myöskään kaavoitussuunnittelussa ei ole näihin asioihin kunnollisesti perehdytty ja mitoitettu viheralueiden kokoja asukasmääriin sopiviksi.

Kaiken lisäksi kaupunkiympäristötoimi tekee harvennushakkuita ja pienpuuston karsimisia, jotka avaavat metsäalueita ihmisten kulkemiselle ja entisestään lisäävät metsien pohjiin kohdistuvaa rasitusta. Vuosaaren luontoalueiden määrää ei tule enää vähentää, kuten Meri-Rastilan ja Kallahdenniementien täydennysrakentamiskaavoituksissa on esitetty. Jos Ison Kallahden, Pohjaveden ja Ullaksen puistoihin rakennetaan, siirtyvät puistoja aiemmin käyttäneet ihmiset uusien asukkaiden lisäksi käyttämään jo aiemmin liiallisen rasituksen alaisena olevia puistoja.

Vuosaaren viheralueiden laajuus on ehdottomasti säilytettävä nykyisellään, ja lisäksi on ennakoiden pyrittävä estämään metsien pohjien liiallista kulumista säilyttämällä metsät luonnontilaisina ja luontopolkuja tekemällä ohjaamaan ihmisten kulkemista.              

Kuljetaan yhdessä kohti luonnon aikakautta