Usein kysyttyjä kysymyksiä
Ympäristöliike Helsinki on asukkaiden ja asiantuntijoiden perustama uusi liike, joka on herättänyt paljon kiinnostusta ja kysymyksiä. Tältä sivulta löydät vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin, ja kerromme mielellämme lisää.
1. Miten Ympäristöliike Helsinki eroaa Vihreistä?
Haluamme pelastaa lähimetsät ja kulttuuriympäristöt rakentamiselta. Vihreät haluaisivat mm. nostaa Helsingin asuntorakentamistavoitteen 8000 asunnosta 10 000 asuntoon per vuosi, vaikka jo nykyinen tavoite on ylimitoitettu. Emme halua käyttää luontoa ja arvokkaita historiallisia kulttuuriympäristöjä rakennusmaana (lue lisää kohdasta 3). Emme halua keskittää palveluja vaan tuoda ne ihmistä lähelle. Haluamme että kaupungin toiminnasta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä tarkastellaan koko elinkaaren ajalta. Vaadimme, että rakentamisen hiilijalanjälki selvitetään kokonaisvaltaisesti niin, että myös Helsingin ulkopuolelta tuotujen rakennusmateriaalien valmistuksen ja kuljetuksen päästöt huomioidaan.
2. Onko Ympäristöliike Helsinki aidosti puolueisiin sitoutumaton liike?
Kyllä on. Suurin osa ehdokkaistamme ei ole koskaan kuulunut mihinkään puolueeseen. Yksi ehdokas on ollut Vasemmistoliiton varavaltuutettu ja toinen ehdokas Kokoomusyrittäjien puheenjohtaja. Nämä henkilöt ovat sittemmin eronneet ko. puolueista.
3. Miksi Ympäristöliike Helsinki ei kannata Helsingin päättämää uutta asuntorakentamistavoitetta 8000 asuntoa/v?
Tavoite on ylimitoitettu, sillä Helsingin väestönkasvun trendi on ollut laskeva vuosia, ja Helsingin muuttotappio muualle Suomeen syvenee koko ajan. Vuoden 2021 tammi-huhtikuun aikana Helsingin muuttotappio muualle Suomeen oli jo -2700 henkeä. Vaikka muuttovoitto ulkomailta oli 1300 henkeä ja syntyneitä oli enemmän kuin kuolleita, laski Helsingin väkiluku pelkästään tuolla jaksolla -750 hengellä.
Massiivinen asuntorakentamistavoite johtaa väistämättä lähimetsien ja kulttuuriympäristöjen tärvelemiseen, sillä vanhoja satama- ja teollisuusalueita ei riitä loputtomiin. Lähimetsiin rakentaminen korostuu, koska asuntoja halutaan rakentaa erityisesti raideliikenteen varteen (esimerkkeinä Riistavuoren metsä, Pajamäki, Laajasalo ja Meri-Rastila).
4. Mutta eikö asuntojen rakentaminen laske asuntojen hintoja?
Ei. Monien uusien tutkimusten mukaan tarjonnan lisääminen ei laske hintoja vaan se voi jopa nostaa niitä. Tämän maailmanlaajuisen ilmiön nimi on asumisen finansoituminen (financialization of housing). Se tarkoittaa sitä, että asuntomarkkinat toimivat yhä enemmän globaalien rahoitusmarkkinoiden säännöillä, jossa asunnot kuten muutkin sijoitushyödykkeet (osakkeet, kulta, bondit, jne) ovat investointeja kansainvälisten institutionaalisten sijoittajien pääomalle. Keskuspankkien löysän rahapolitiikan ansiosta uutta rahaa luodaan markkinoille nyt paljon lisää tyhjästä, ja raha etsiytyy asuntoihin ja kiinteistöihin, koska ne nähdään turvallisina sijoituskohteina. Asuntojen finansoituminen suodattaa tavalliset asunnonostajat pois markkinoilta nostamalla hintoja. Ilmiöllä on monia tutkimuksissa todettuja kielteisiä vaikutuksia. Myös YK kiinnitti tähän huomiota ihmisoikeuksien kannalta 2017 ja edellyttää valtioilta erikoisraportissaan listaamia toimia.
Helsingissä ilmiö näkyy lisääntyneenä asunto-, hotelli- ja toimitilarakentamisena sekä tontti- ja vuokra-asuntorahastoina. Yksi ilmentymä on sosiaalisen asumisen yksityistäminen (privatization of social housing), jota meillä edustaa isot vuokrayhtiöt. Myös sääntelyn purkaminen ja kumppanuushankkeet ovat tämän asian ilmentymiä.
5. Jos viheralueet ja kulttuuriympäristöt pitää suojella niin saako sitten mihinkään rakentaa?
Kyllä saa. Rakentaminen täytyy kohdistaa alueille, joilla ei ole luonto- tai kulttuurihistoriallisia arvoja. Tällaisia ovat esim. vanhat satama- ja teollisuusalueet. Helsingissä on myös paljon tyhjää toimistotilaa (esim. Pitäjänmäellä 25% toimistotilasta on tyhjillään), ja tyhjän toimistotilan määrä tulee kasvamaan etätyön yleistyessä. Kaupungin tuleekin sallia tyhjien toimistotilojen käyttötarkoituksen muutos asunnoiksi.
6. Puhutte paljon lähiluonnon suojelemisesta. Onko Ympäristöliike Helsinki yhden asian liike?
Ei ole. Kerromme kuntavaaliohjelmassamme laajasti tavoitteistamme mm. terveydenhuollon, päiväkotien ja koulujen, kulttuurin ja vapaa-ajan palveluiden suhteen. Ehdokkaissamme on paljon paitsi näiden alojen edustajia myös yrittäjiä, joten meillä on osaamista myös edistää kaupungin toimia yrittäjyyden tukemiseksi.
7. Ajaako Ympäristöliike Helsinki kulttuurityöntekijöiden asioita?
Ehdottomasti. Ehdokkaissamme on kulttuurialan ammattilaisia, ja olemme yhdessä muotoilleet toimenpideohjelman kulttuurialan työntekijöiden tukemiseksi. Löydät sen kuntavaaliohjelmastamme.