YK:n yleiskokous on julistanut 22. toukokuuta kansainväliseksi luonnon monimuotoisuuden päiväksi.
Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta luonnon monimuotoisuudesta sekä tehdä tutuksi ympäristönsuojelua, kestävää luonnon hyödyntämistä ja hyötyjen tasapuolista jakoa.
Luonnon monimuotoisuudella, eli biodiversiteetillä, tarkoitetaan elämän koko kirjoa; lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, lajien runsautta sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuutta. Maapallon elinympäristöt ovat kehittyneet miljardien vuosien aikana ja mahdollistavat tällä hetkellä noin 1,75 miljoonan tunnetun eliölajin elämän.
Luonnon monimuotoisuutta on myös suojeltava, ennen kaikkea ihmisen toimien seurauksilta. Panostamalla kestävään kehitykseen varmistamme luonnon monimuotoisuuden säilymisen myös tulevaisuudessa.
Helsingin suuret suunnitelmat Hernesaaresta kaatuivat – oikeuden mukaan kaava oli lain vastainen
Helsingin Sanomat 19.5.2022
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että Hernesaaren liikennejärjestelyihin olisi pitänyt kiinnittää parempaa huomiota.
KHO:n mukaan kaavan liikenteellisiä vaikutuksia koskeviin selvityksiin liittyi merkittäviä epävarmuustekijöitä.
Havainnekuva Hernesaaren suunnitelmista.
Asukkaille rakkaat viheralueet sekä arvokkaat kulttuurihistorialliset ympäristöt on suojeltava rakentamiselta. Helsinkiä on suunniteltava asukkaiden ehdoilla, kestävästi ja ympäristö huomioiden. Rajattoman kasvun ajatukseen perustuvaa Helsingin kehitystä on muutettava realistisempaan suuntaan, ja suunnittelun tulee perustua ajantasaiseen ja laaja-alaiseen tutkimustietoon. Se edellyttää uudenlaisen ajattelun tuomista kaupungin päätöksentekoon.
Ympäristöliike Helsinki
Ympäristöliike Helsinki on asukkaiden ja asiantuntijoiden perustama liike, jonka jäsenet ovat huolestuneet Helsingin hallitsemattomasta rakentamisesta. Jäsenemme edustavat laajasti Helsingin eri kaupunginosia sekä asiantuntijuutta aina arkkitehtuurista ja terveydenhuollosta opetukseen, kulttuuriin ja yrittäjyyteen.
Helsinki on poikkeuksellisen hieno kaupunki, myös kansainvälisesti. Säilytetään se sellaisena myös lapsillemme!
Tule sinäkin mukaan!
Voit toimia monella tavalla Ympäristöliikkeessä – tukijana, asiantuntijana, ehdokkaana. Tule mukaan puolustamaan Helsingin luontoa ja kulttuuriympäristöä!
Ota yhteyttä: info@ymparistoliike.fi
Uuden yleiskaavan valmistelu on aloitettava välittömästi
Rakentaminen tulee kohdistaa alueille, joilla ei ole luontoarvoja (esim. vanhat satama- ja teollisuusalueet), ja tyhjää toimistotilaa tulee muuttaa asunnoiksi. Kulttuurihistoriallisia ympäristöjä ei saa tärvellä lisärakentamisella, sillä ne ovat olennainen osa kansallista identiteettiämme. Lähiöiden täydennysrakentamista tulee välttää, sillä samalla tuhoutuu helposti alueen vehreys, viihtyisyys ja historiallinen omaleimaisuus. Merenrantoja ei saa täyttää ja rakentaa, sillä ne ovat olennainen osa Helsingin merellistä ilmapiiriä ja viihtyisyyttä.
Ilmastovaikutukset on huomioitava kokonaisvaltaisesti
Vaadimme, että ilmasto- ja ympäristövaikutukset otetaan huomioon nykyistä kokonaisvaltaisemmin ja kaupungin toimialat läpileikkaavasti. Rakentaminen on yksi merkittävä päästöjen aiheuttaja. Helsingin rakentamisen ilmastovaikutuksia laskettaessa on otettava huomioon myös Helsingin ulkopuolella tuotettujen rakennusmateriaalien valmistuksesta sekä kuljetuksesta aiheutuvat päästöt. Ilmastovaikutukset tulee huomioida jo kaavoituksessa, eikä hiilinieluina toimiviin metsiin tule kaavoittaa rakentamista.
Asukkaiden mielipiteet on otettava aidosti huomioon
Asukkaiden mielipiteet on otettava aidosti huomioon päätöksenteossa kaupungin kaikilla toimialoilla. Toimialojen keskinäistä yhteistyötä on tehostettava, ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita on osallistettava aiempaa laajemmin.
Uutisia
Tarvitsemme radikaaleja irtiottoja teollistumisen ajan luonnonvaroja kuluttaneista tavoista ja periaatteista.
Planeettamme on vaarassa ihmisten toiminnan seurauksena. Teollistumisen jälkeisenä noin 200 vuoden aikana maapallon väkiluku on kasvanut yhdestä miljardista lähes kahdeksaan miljardiin.
WMO:n mukaan viimeksi kuluneet seitsemän vuotta ovat olleet mittaushistorian lämpimimmät.
Neljä keskeistä ilmastonmuutoksen etenemistä seuraavaa mittaria nousi uusiin ennätyksiin viime vuonna, käy ilmi Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) tänään julkaisemasta raportista.
Nämä neljä mittaria ovat ilmakehän hiilidioksidipitoisuus, merenpinnan nousu, valtamerten lämpötila sekä valtamerten happamoituminen.
Liiallinen siisteys ja millintarkka trimmaaminen eivät ole hyveitä kotipuutarhan hoidossa. Luonnon monimuotoisuus tulee aivan liki, kun kasvillisuus on monipuolista ja runsasta.
Monimuotoisuuden lisääminen ei aina vaadi omaa pihaa: sitä voi edistää pienelläkin parvekkeella tai taloyhtiön yhteisellä pihalla. Nappaa vinkit, joiden avulla voit lisätä luonnon läsnäoloa omassa pihapiirissäsi jo tänä keväänä.
Kenen ehdoilla kaupunkia tehdään
Viime aikoina on keskusteltu vilkkaasti, suunnitellaanko Helsinkiä sijoittajien vai kaupunkilaisten ehdoilla. Keskustelimme kaupunkisuunnittelun kipupisteistä kuntavaalien alla julkaistavan Kenen kaupunki? -pamfletin toimittajien, Harri Hautajärven, Juhana Heikosen ja Timo Tuomen, kanssa.
Artikkeli julkaistu Arkkitehtilehdessä 1/2021
Onko Helsingin pakko kasvaa?
Viime syksynä ryhmä kaupunkisuunnittelun ja ympäristön asiantuntijoita ja asukasaktiiveja vetosi Helsinginpäättäjiin vuotuisen asuntotuotannon vähentämiseksi.
Korjausrakentaminen kunniaan
Kansainvälisesti arvostettu arkkitehtuurin Prizker- palkinto myönnettiin viimeksi poikeuksellisin perustein, ei uutta säihkyvää innovatiivista arkkitehtuuria luoville, vaan arkipäiväisempää korjausrakentamista suorittaneelle ranskalaiselle arkkitehtiparille.
Puotinharjun ja Myllypuron alueelle kaavaillaan Myllypuron Jääurheilukeskus Oy:n massiivista luisteluhallihanketta, joka on Suomen Taitoluisteluliiton ja Suomen Luisteluliiton yhteinen rakennushanke. Jos Myllypuron Jääurheilukeskus rakennetaan suunnitelmien mukaisesti Ratasmyllynkujan pohjoispuolelle Matokallion metsään, niin iso osa luontoarvoiltaan merkittävästä kohteesta tuhoutuu. Hallin tieltä jouduttaisiin louhimaan arvion mukaan 80 000 ktrm3 kalliota. Louhinta aiheuttaisi ympäristölle peruuttamattoman tuhon ja lisäksi merkittävän melu-, tärinä- ja pölyhaitan Myllykylän, Myllypuron ja Puotinharjun asukkaille. Matokallion metsä on viimeinen metsä Puotinharjussa ja siksi äärettömän tärkeä asukkaille.
Emme vastusta itse hanketta, vaan sen sijoittamista luontoarvoiltaan korvaamattomalle alueelle.
Voit käydä allekirjoittamassa adressin Matokallion pelastamisen puolesta TÄÄLLÄ.
Stansvikin ikimetsää uhkaa tuho
Haagassa sijaitseva Riistavuoren metsä suunnitellaan rakennettavaksi. Vihdintien bulevardikaupungin kaavarunkoluonnoksessa metsä esitetään rakennettavaksi lähes täyteen. Hakkuut ovat mittavat, eikä metsästä jäisi jäljelle kuin pieniä kallioisia osia.
Voit allekirjoittaa adressin Riistavuoren pelastamiseksi TÄÄLLÄ.
Uutela
Pajamäki
Pirkkola
Koivusaari
Keskuspuisto – Vartiosaari – Herttoniemen metsät – Hallainvuori – Oulunkylän metsät – Kumpulan vaahterametsä – Käpylän louhenpuisto – Pihlajanmäen metsät – Pohjavedenpuisto – Alppilan kallioalueet – Pasilan Savonkadun kalliot . – Vallilanlaakso – Kumpulanmäen itärinteen metsä – Kätilöopiston metsä ja kalliot – Kymintien metsät- Aku Korhosentien metsä – Kannelmäki Raikukallio (Prisman vieressä) – Mätäjoen varsi – Honkasuon metsä,– Kartanonmetsän itä- ja länsiosa – Ulvilantien pohjoispuoliset metsät – Sigurd Steniuksen puisto – Patolanmetsä ja kaupunginosapuisto – Koskelan metsä – Louhenpuisto